Viime aikoina huomioni on kiinnittynyt huolestuttavaan ilmiöön. Koronarajoituksia ei viitsitä noudattaa yleisen ohjeistuksen mukaisesti ja ”typerille säädöksille” lähinnä vain naureskellaan ja tuhahdellaan. Kaupoissa kohtaa kerta toisensa jälkeen maskittomia asiakkaita ja sosiaalisessa mediassa törmää toistuvasti julkaisuihin kokoontumisrajoituksia rikkovista tapahtumista. Kaiken kansan nähtäviksi jaetaan huolettomasti juhlimiskuvia, joissa kymmenet ihmiset rellestävät keskenään välittämättä pätkääkään osallistujamääristä, turvaväleistä, käsihygieniasta tai maskisuosituksista.
Tämä samainen ilmiö on näkynyt useampaan kertaan myös uutisoinnissa. Ylen 1.2 julkaiseman artikkelin mukaan Lappeenrannassa järjestettiin tammikuun loppupuolella lähes 50 hengen ”mökkibileet”. Lopulta kaikki juhlijat joutuivat karanteeniin, sillä eräällä paikan päällä olleella henkilöllä todettiin myöhemmin koronatartunta.
Olen itse nähnyt tällaisia osallistujamäärältään suurempia tapahtumia perusteltavan sillä, ettei kellään osallistujalla ole juhlien järjestämisen aikaan ollut koronavirustartuntaan viittaavia oireita. Tähän on kuitenkin aivan turha vedota, sillä, kuten tiedämme, tartunnan saanut henkilö voi levittää koronavirusta eteenpäin ennen oireiden alkamistakin. Argumenttina käytetään helposti myös sitä, ettei tartunta useinkaan ole nuorelle ja perusterveelle ihmiselle kovinkaan vaarallinen. Ongelmaksi muodostuukin se, ettei julkisilla paikoilla liikkunut ja rajoituksia laiminlyönyt tartunnan saaja voi olla varma siitä, etteikö olisi mahdollisesti tartuttanut virusta jollekulle toiselle.
Viattomat ihmiset kärsijän roolissa
Olenkin huolissani siitä, miten välinpitämättömyys kostautuu aivan eri ihmisryhmälle kuin heille, jotka rajoituksia aktiivisesti rikkovat. Toiminnallaan nämä ihmiset asettavat hengenvaaraan ne, joilla riski sairastua vakavasti on suurempi. Minua surettavat erityisesti vanhukset, jotka joutuvat pelätä henkensä puolesta eivätkä välttämättä uskalla poistua edes kotoaan. Vallitsevasta tilanteesta johtuen minä ja sukulaiseni emme ole voineet tavata syöpähoidoissa käyvää isoäitiäni moneen kuukauteen ja tiedän hänen kärsivän tilanteesta valtavasti. Erityisen tuskallista tilanteesta tekee se, että hän vasta kesällä menetti puolisonsa eikä ole tottunut elämään yksin.
Haluaisin herätellä rajoituksia uhmaavia ihmisiä hieman. Voisivatko he antaa itselleen anteeksi, mikäli he omalla piittaamattomuudellaan aiheuttaisivat toisen ihmisen vakavan sairastumisen ja siitä johtuvan kuoleman? Olisiko heillä selkärankaa edes myöntää asiaa itselleen ja muille?
Koitetaan jaksaa
Koronarajoitukset ymmärrettävästi väsyttävät ja asettavat aivan uudenlaisia haasteita meille kaikille. Yksinäisyydestä johtuvia mielenterveyden haasteita on yhä useammalla ja Helsingin yliopiston loppuvuodesta 2020 laatiman tutkimuksen mukaan jopa 60 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli tutkimuksen aikoihin vähintäänkin riskissä uupua, ellei jopa jo täysin uupunut. Olen huomannut tämän itsekin – jaksaminen on ollut koetuksella ja mielialan jatkuva mataluus on aiheuttanut todellista huolta. Yksinäisyys tuntuu välillä isolta mustalta aukolta, joka vain imaisee sisäänsä ja vie viimeisetkin mehut.
Tämä ei kuitenkaan anna meille vapauksia kehitellä omia rajoituksia. Suositusten ja ohjeistusten vastaiset toimet vain lisäävät viruksen leviämistä ja tilanne pitkittyy entisestään. Erityisen paljon huolestuttavatkin virusmuunnokset, jotka ovat vaarassa levitä huomattavasti aiempaa herkemmin. Maskipoliisin roolia on kuitenkin aivan turha ottaa eikä syytä voida vierittää kokonaan vain jonkun yksittäisen ihmisryhmän harteille.
Toivoisin kuitenkin, että meistä jokainen pohtisi omaa käyttäytymistään ja sen seurauksia. Uskallammeko me todella luottaa omaan harkintakykyymme terveysalan ammattilaisia enemmän? Rajoituksilla ja ohjeistuksilla ei ole tarkoitus kiusata ketään tai hankaloittaa elämää, vaan ne on laadittu meitä jokaista ja meidän terveyttämme silmällä pitäen. Olemme kaikki lopulta samassa veneessä – emmekö siis voisi soutaa samaan suuntaan?
Kuvituskuvat: Pixabay
Kommentit
Lähetä kommentti